Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hakemukset

Jos et ole vielä lukenut sääntöjä, lue ne viimeistään nyt. Pääset sääntöihin tästä linkistä.

Susien alalajit | Pentuja? | Oma lauma

Nettinimi: Nimesi netissä. Tarkista, ettei kukaan muu käytä samaa nettinimeä.

Suden nimi: Sutesi nimi. Huomaa, ettei nimeä enää koskaan vaihdeta. Nimen on oltava ulkomaalainen. Laita lempi- ja kutsumanimet "heittomerkkien" sisään.

Nimen tarkoitus: Sutesi nimen tarkoitus tai historia, mistä nimi tuli. Ei pakollinen.

Sukupuoli: Naaras vai uros?

Asema: Jos sutesi on laumassa, kerro tässä sen asema. Tarkista, että haluamasi asema on vapaana. Jos sutesi on erakko, älä laita tähän kohtaan mitään.

Ikä: Sutesi ikä. Huomaa tässä realistisuus, Alfa ei voi olla 1 vuotias eikä Vanhin voi olla vain 4 vuotta.

Lauma: Sutesi lauma. Jos sutesi on erakko, laita vain 'erakko'.

Laji: Susia on monenlaisia, erilaisia alalajeja. Tähän laitat siis sutesi alalajin ja mahdolliset verisekoitukset. Susikoirat ovat mahdollisia roolipelissä. Huomaa tässä myös se, että roolipeli sijoittuu Uralvuorien läheisyyteen, eli pakkasta talvella saattaa olla jopa 50 astetta, eli älä valitse alalajiksi sutta, jolla on ohuin turkki ja joka on peräisin etelästä. Niitä susia voi luoda, mutta ne kuolevat yleensä heti alkuun pakkasien takia. Tätä kohtaa kannattaa miettiä tarkkaan. Lisää alalajeista löydät tämän sivun alussa olevasta 'Susien alalajit' linkistä.

Ääni: Jos tiedät hahmollesi sopivan äänen, linkkaa se tähän. Äänen kielellä ei ole väliä, kunhan ääni tulee hyvin esille. Ei pakollinen.

Tuoksu: Miltä sutesi tuoksuu lauman ominaishajun lisäksi? Tähän ei kelpaa veren tai taudin haju, sillä kukaan haavoittumaton ja terve susi ei haise verelle tai taudeille.

Kuva: Jos sinulla on kuva hahmostasi, linkkaa se tähän. Jos kuvan linkki on ylipitkä, se saattaa leventää vieraskirjaa joten, jos kuvan linkki on pitkä, lyhennä se täällä. Muista tarkistaa, että hahmon kuva on laillinen, emme lisää laittomia kuvia. Kuvia saa olla useampi, mutta laitamme vain yhden kuvan hahmosi nimen alle ja loput linkkeinä. Ilmaisia ja laillisia kuvia löytyy mm. Pixabaysta ja FlickristäFlickrissä kuvan alla lukee "Some rights reserved", jolloin kuvan voi vapaasti kopioida. Ei pakollinen.

Ulkonäkö: Hahmosi ulkonäkö yli 10 virkkeellä, vaikka omistaisitkin kuvan! Ei ristiriitaisia tai yliluonnollisia ulkonäköjä ja ota tässä huomioon suden alalaji. Tundrasusi ei voi olla kirjavan värinen, ellei se ole risteytynyt toisen suden tai koiran kanssa. Mitä pidempi, tarkempi ja selkeämpi ulkonäkö kuvaus, sitä paremmin muut pelaajat voivat kuvailla hahmoasi.

Luonne: Hahmosi luonne yli 10 virkkeellä. Ei ristiriitaisia luonteita, hahmosi ei voi olla "kiltti, mutta paha". Mitä pidempi, tarkempi ja selkeämpi luonnekuvaus, sitä paremmin muut pelaajat voivat kuvailla hahmoasi.

Menneisyys: Kaikella on menneisyytensä, niin kuin sudellasikin. Kirjoita tähän siis sutesi menneisyys. Kuitenkaan ei tarvitse aivan päivä päivältä kertoa koko sutesi elämänkertaa, mutta voit kertoa esim. menneisyyden traumat, arpien syntymät ja muut suuret asiat, jotka saattavat vaikuttaa suteesi nykyään. Jos hahmosi on pentu, menneisyyttä ei tarvitse kirjoittaa. Tätä kohtaa päivitellään ajan mittaan.

Perhe: Kaikella elävällä on perhe, niin kuin hahmollasikin. Jos jokin perheen jäsen on kuollut, laita perään -kuollut- tai vastaavaa, josta ylläpito ja muut tajuaa, että kyseinen perheen jäsen on kuollut. Tähän kohtaan voi laittaa myös suden hyviä kavereita, jotka haluat lisätä hahmo listoille.
Huomaa, ettei sinun tarvitse tähän kirjoittaa koko hahmosi sukupuu. Pelkät vanhemmat ja mahdolliset sisarukset riittävät, mutta jos haluat, voit kehitellä hahmosi sukupuuta vaikka kuinka pitkälle asti.

Taidot: Suden taidot, sillä kukaan ei ole paras kaikessa eikä huonoin kaikessa. Kirjoita hahmosi taidoista tasavertaisesti, jos hahmosi on loistava metsästäjä ja taistelija, on sillä oltava jokin suurempikin heikkous kuin uinti. Myös taidot kehittyvät, joten tätä kohtaa voi päivitellä myös ajan mittaan.
Huomaa, että tässä hyväksytään vain fyysisiä taitoja, henkiset taidot lisätään luonteeseen.

Muuta: Jos haluat lisätä hahmollesi muuta tietoa, mitä et saa laitettua muuhunkaan kohtaan, lisää loput tähän.

 [ Kirjoita ]

Nimi: asds
Kotisivut: http://asds.com/

24.04.2018 18:02
akasia
[url="http://akasiajayapacking.com/tirai-plastik-pvc/"]jual pvc strip curtain[/url]
[url="http://akasiajayapacking.com/tirai-plastik-pvc/"]t irai pvc[/url]

Nimi: tirai plastik pvc
Kotisivut: http://akasiajayapacking.com/tirai-plastik-pvc/

24.04.2018 18:01
visit : <a href="http://akasiajayapacking.com/tirai-plastik-pvc/">tirai pvc</a>
visit : <a href="http://akasiajayapacking.com/tirai-plastik-pvc/">aluminium foil murah</a>
visit : <a href="http://akasiajayapacking.com/product/jual-rockwool-murah/">jual rockwool murah</a>
visit : <a href="http://akasiajayapacking.com/product/jual-roller-conveyor/">Jual Roller Conveyor</a>

Nimi: tirai pvc
Kotisivut: http://akasiajayapacking.com

24.04.2018 17:58
Sumerki was born in Russia in a conifer forest on the outskirts of a small village in a loving crap with three siblings. Emo Nebo and Dad Dozhd raised the kittens well, taught them the survival of the kings already small. Still the first winter, when the frost was at its highest, Sumner's younger brother, Rino, died in the cold of night. The whole family was broken by sorrow.
The spring sun finally came, after a long darkness, with bright snowy lands. Warming was, however, deceitful; streams and rivers melted, so when walks, the wolves had to watch the rails. When Sumerki and his family arrived in a small, äärelle molten river, Sumerki faced life held so frightening event - snow, on top of which less than one year old female puppy standing, betrayed over that puppy paws and was frigid water. Emo cried after his oldest puppy, and his father had to prevent his partner from jumping into the river after the puppy. So shocked the family, when one of their puppies slipped out of reach.
Sumerki had never swam before, so it blows weakly, trying to keep his head on the surface and blow his way to the beach, even though he was no longer certain where the beach was even. He grunted against a tree crashed in the river, and clung to it with his nails, pulling himself with little power upwards.
As a miracle deal with the dry land, Sumerki was very weak - cold, hungry, devoid of caring family. The woman forced her to move, robbing herself to her family, in response to a mere echo. Sumerki set out, and decided not to let the fear be overwhelmed. Determinedly, she went to walk in the wooded area, following the fragrances of strange wolves in search of a flock for her, because she knew that she would not be long enough to be able to survive. He used the little trained predators of his own, and applied them for his own use. Sumer was tedious, forcing himself to continue, and the young female survived hunting by catching the mice they had captured.
In a one-seven-year-old Sumer finally found the Yur's cage, and the Alfa then gave the female permission to join their rows. Since then, Sumerian has lived among the cattle.

Nimi: Kyoshi

29.10.2017 15:00
Sumerki : Hyväksytty!

Nimi: Celestia

29.10.2017 14:16
Nettinimi: Celestia
Suden nimi: Sumerki
Nimen tarkoitus: Ei tiettyä merkitystä, nimi venäjää ja tarkoittaa iltahämärää.
Sukupuoli: Naaras
Asema: Metsästäjä
Ikä: 4 vuotta
Lauma: Yur
Laji: 65% harmaasutta, 30% tundrasutta, 5% alaskansutta
Ääni: Korkea, mutta pehmeä ja hieman viettelevä ääni.
Malu Trevejo - Luna Llena http://bot.fi/25cb
Tuoksu: Pääosin metsäinen kuusentuoksu, aavistus raikasta aamukasteen tuoksua.
Kuva: http://bot.fi/25cg

Ulkonäkö:
Sumerkin turkki on pohjaväriltään kellertävän vaalea, johon on sekoitettu harmaata. Harmaa sijoittuu lähinnä ruumiin yläosaan - päähän, selkään ja häntään. Naaraan talviturkki on vaaleampi kuin turkki normaalisti on. Karva on paksua ja tiheää, suojellen Sumerkia hyvin talven kirpeältä kylmyydeltä, mutta läkähdyttäen kesän helteissä. Turkki on sileää ja pehmeää, ja sen alla on paksu alusvilla.

Sumerki on keskikokoinen susi; säkäkorkeus hipoo 60cm, kun taas pituus noin 105cm. Häneltä löytyy myös paljon lihaksia, leveät lavat sekä voimakkaat takajalat. Häntä on suora ja tuuhea. Pää on terävälinjainen, ja kellanoranssit silmät kauniit, mantelinmuotoiset. Hänen nenänsä on tummanharmaa, samoin kuin hieman kuluneet polkuanturat joiden yllä kiiltelevät pitkät ja terävät kynnet.

Luonne:
Sumerki on susi, jonka suojamuurin läpi pääseminen vie aikansa - tuo ei pidä itsestään kertomisesta, tai tunteidensa avaamisesta toisille. Oma-aloitteisesti naaras ei mene puhelemaan muille laumalaisilleen, mutta mikäli joku juttelemaan saapuu niin silloin tuo myös juttelee - puheenaiheet kuitenkin pysyvät kaukana henkilökohtaisesta, vaihdellen mustasta huumorista sarkastisiin lausahduksiin. Naaras on ylpeä, eikä koskaan myönnä olleensa väärässä. Hän ottaa usein paljon töitä yksin harteilleen, joka johtaa usein väsymykseen, mutta koska susi ei halua vaikuttaa heikolta, Sumerki ei helposti anna toisten auttaa töissä. Loukkaantuessaan naaras esittää, ettei vamma ole niin paha miltä se näyttää.

Sumerki on rohkea - joidenkin sanojen mukaan tyhmänrohkea. Hän tekee ensin ja ajattelee jälkeenpäin; tämä ominaisuus on usein vain vaivaksi. Hänen eteensä tulevalla on hyvä mahdollisuus saada kuonoonsa, tai ainakin pari tarkoin valittua sanaa. Naaras ei ole kuitenkaan perusluonteeltaan ilkeä tai tyly, hän vain pitää seurasta vähemmän kuin yksinolosta. Hän reagoi yleensä asioihin mahdollisimman neutraalisti, välttäen oman mielipiteensä julkaisemista - hän ei halua tulla arvostelluksi mielipiteidensä kautta.

Menneisyys:
Sumerki syntyi syksyn aikaan Venäjällä pienen kylän laitamilla olevassa havumetsässä rakastavalle susiparille yhdessä kolmen sisaruksensa kanssa. Emo Nebo ja isä Dozhd kasvattivat pennut hyvin, opettivat heille selviytymisen saloja jo pienestä. Silti ensimmäisenä talvenaan, kun pakkanen oli korkeimmillaan, Sumerkin nuorempi veli, Rino, kuoli yön kylmyyteen. Koko perhe oli surun murtamana.
Keväinen aurinko saapui viimein, pitkän pimeyden jälkeen valaisten lumiset maat. Lämpeneminen oli kuitenkin petollista; purot ja joet sulivat, joten vaeltaessaan susien täytyi varoa railoja. Kun Sumerki ja hänen perheensä saapuivat pienen, sulan joen äärelle, Sumerki kohtasi siihenastisen elämänsä pelottavimman tapahtuman - lumi, jonka päällä alle yksivuotias naaraspentu seisoi, petti tuon tassujen alta ja saattoi pennun hyytävään veteen. Emo huusi vanhimman pentunsa perään kauhistuneena, ja isän täytyi estää kumppaniaan hyppäämästä jokeen pennun perään. Niin järkyttynyt perhe katsoi, kun jo toinen heidän pennuistaan liukui ulottumattomiin.
Sumerki ei ollut koskaan ennen uinut, niinpä tuo räpiköi heikosti, yrittäen pitää päänsä pinnalla ja kauhoi tietään rantaa kohti, vaikkei ollutkaan enää varma missä ranta edes oli. Hän tömähti vasten jokeen kaatunutta puunrunkoa, ja tarrautui siihen kynsillään, vetäen vähäisillä voimillaan itseään ylöspäin.
Kuin ihmeen kaupalla kuivalle maalle päästyään Sumerki oli erittäin heikkona - kylmissään, nälkäisenä, vailla huolehtivaa perhettä. Naaras pakottautui liikkelle, ulvoen toivottomana perhettään, vastauksenaan pelkkä kaiku. Sumerki ryhdistäytyi, ja päätti ettei antaisi pelon vallata mieltään. Määrätietoisesti tuo lähti vaeltamaan metsäisellä alueella, seuraten tuntemattomien susien tuoksuja etsiäkseen itselleen lauman, sillä naaras tiesi että yksin hän ei kauaa pärjäisi. Hän hyödynsi vanhemmiltaan opittuja vähäisiä saalistustaitoja, ja sovelsi niitä omaan käyttöönsä. Sumerki oli sitkeä, pakottaen itsensä jatkamaan, ja nuori naaras selvisi vaelluksellaan kiinni saamiaan hiiriä syömällä.
Seitsenkuisena Sumerki löysi vihdoin Yur-lauman, ja sen silloinen Alfa antoi naaraalle luvan liittyä heidän riveihinsa. Siitä lähtien Sumerki on elänyt lauman keskuudessa.

Perhe:
Emo: Nebo -kadonnut-
Isä: Dozhd -kadonnut-
Veli: Rino -kuollut-
Veli: Reko -kadonnut-
Sisko: Vecher -kadonnut-

Taidot:
Sumerkin ylivoimainen vahvuus on metsästäminen; hän on ketterä, ja hänellä on nopeat refleksit. Hän onkin yksi lauman parhaimmista saalistajista. Naaras on keskiverto taistelija, ei huono mutta ei paraskaan - hänellä ei ole tarpeeksi massaa suurempien vastusten voittamiseen voimalla, joten siinäkin hän hyödyntää enemmän nopeuttaan. Uida naaras ei osaa lähes laisinkaan, osana puuttuvaa taitoa piilee lapsuuden kauhuista jäänyt paha veden pelko, joka estää sutta edes opettelemasta uimista.
Sumerkilla on hyvä hajuaisti, mutta lähinäkö tuottaa naaraalle ongelmia; kaukana olevat asiat näkyvät selkeästi, mutta lähelle (alle puolenmetrin päähän) tarkentaminen on käytännössä mahdotonta. Näkövaiva on ollut sudella koko tuon elämän, niinpä hän on tottunut käyttämään toisia aistejaan lähinäön tilalla.

Nimi: Kyoshi

29.09.2017 20:42
Sukrie : Hyväksytty!

Nimi: Kyoshi

29.09.2017 20:40
Nettinimi: Kyoshi

Suden nimi: Sukrie

Nimen tarkoitus: Sukrien isoisän nimi oli Sukrinél, josta tuli Sukrien nimi. Ukrainalaista alkuperää, ei tarkempaa tarkoitusta.

Sukupuoli: Uros

Asema: Metsästäjä

Ikä: 5 vuotta ja 4 kuukautta

Lauma: Yur

Laji: 5% Tundrasusi, Kalliovuortensusi 35%, Tsekkoslovakiansusikoira 60%

Ääni: Matala ja käheä, melko kylmä ääni. Vihaisena ääni mataloituu entisestään ja äänensävyssä voi huomata vihan.

Tuoksu: Männynneulanen, raikas mutta vahva tuoksu.

Kuva: http://bot.fi/2417

Ulkonäkö: Sukrien pohjaväri on vaalean harmaa, jossa uros omistaa mustia ja tumman harmaita, sekä ruskeita raitoja turkissa. Turkki on uroolla pitkää, tiheää ja hyvin karheaa. Rinta on Sukriella vitivalkea, naamassa tuo omistaa harmaan ruskean “maskin” joista poskikarvat ja leuka ovat valkoiset väriltään. Sukrien turkki on hyvin tiivis, usea kerroksinen ja pitkä. Sukrien on kooltaan hyvin kookas ja pitkä, säkää löytyy nipin napin 102 cm ja pituutta kuonopäästä hännän päähän on vajaat 200 cm eli uros on todellakin isokokoinen. Sukriella on hyvin vahvat luut ja voimakkaat lihakset tuovat sudelle enemmän lisäpainoa, jonka takia uros painaakin hyvin paljon eikä tuskin kukaan halua jäädä tuon möykyn alle. Sukrie on isoosta koosta huolimatta suhteellisen notkea ja ketterä ja kompurointi ei kuulukaan Sukrien tapoihin. Uroolla on leveät ja vahvat lavat sekä lonkat. Jalat ovat Sukriella pitkät ja ohuet, mutta lihaksikkaat. Tassut ovat uroolla suuret ja niitä koristavat pitkät ja terävät kynnet. Polkuanturat ovat Sukriella tumman harmaat ja kivikovat. Sukriella on pitkä ja tuuhea häntä.
Pää on Sukriella sopusuhtainen, kasvot ovat kapeat ja kuono tavallista hieman pidempi, jonka päässä on musta nenä. Sukriella on suuri suu, josta löytyy tavallista hitusen pidempi kieli ja pitkät sekä terävät, valkeat hampaat. Sukriella on korkeat, pitkät ja suorassa olevat korvat. Silmät ovat uroolla suuret ja väriltään keltaiset. Omistaa suunnilleen 30cm arven vasemmassa kyljessä, joka kulkee kohti suoraan alkaen lavasta ja loppuen hieman alemmas kylkeen, lisäksi uroolla on oikeassa lavassaan arpi.

Luonne: Sukrie on ulospäin kylmä kulkija, joka kuitenkin kantaa egoaan kunnialla eikä häpeile pitää päätänsä pystyssä. Sukrie saattaa ollaalkuun tyly ja välinpitämätön, mutta pikkuhiljaa sitten tuonkin päälliskuori halkeilee ja Sukriesta saattaa tulla hyvinkin puhelias. Sukrie puhuu yleensä mahdollisimman vähän, puhuen hyisevän kylmällä äänensävyllä joka saattaa nostattaa useille kylmiäväreitä. Kuitenkin, vaikka Sukrie saattaakin kuulostaa haamulta suden kehossa, ei Sukrie välttämättä tarkoita sitä.
Sukrie tuskin koskaan nauraa, edes hymyilee ja se on sinun onnenpäiväsi jos saat Sukrien edes hieman hymyilemään. Vaikka kehuisit Sukrieta kuinka paljon, saat helposti vastaukseksi kylmän äänensävyn tai vain lämpimän katseen. Sukrie on oppinut, ettei sanoja tarvita kun silmät kertovat silti kaiken. Siksipä Sukriekaan ei puhu koskaan miltä hänestä itsestä tuntuu, vaan antaa muiden katsoa sen hänen silmistään. Toki asiaa vaikeuttaa se, kun Sukrie peittää negatiiviset tunteensa jopa silmistään- eikä itsekään tiedä, miten sen tekee. Kuitenkin Sukrie osaa paistattaa positiiviset tunteensa silmiensä välityksellä, vihaisena, surullisena ja muina negatiivisina tunteina silmät näyttävät samoilta, tavallisilta. Neutraileilta. Eli jos olet juuri suututtanut Sukrien ja uros näyttää tyyneltä, älä mene tökkimään tuota enää poltetulla teräksellä. Silloin muuten uroksen itsehillintä saattaa pettää ja siitä ei seuraa mitään hyvää.
Sukrie on helposti suututettava, mutta ei näytä vihaansa ulospäin. Sukrie ei ole pitkävihainen, mutta kantaa kaunaa sitäkin kauempaa. Sukrieta saattaa ärsyttää pienetkin asiat, uroolla kun on pientä taipumusta perfektionismiin.
Sukrie on entisen lauman, emonsa eli Alfan poika ja on itsekin johtanut yhtä laumaa Alfana, jonka takia Sukrie saattaa pomotella hyvin suurin todennäköisyyksin. Metsästysretkilläänkin Sukrie ottaa mielellään johtajan paikan, myös hyvän päättely- ja suunnitelmien suunnittelun takia. Sukrieta välillä häirtitsee alempiarvoisena oleminen, kun on aina tottunut olemaan se, joka voi päättää asioistaan itse tai olla se, joka auttaa päätöksen teossa. Kuitenkin Sukrie on tottunut ajatukseen siitä, että on pomotettavana vaikka hänen sisäinen johtajuus ei meinaa antaa sitä periksi.
Sukrie on oikeasti seurallinen, mukava ja hauska, kunhan tuohon ensin vähän tutustuu. Isommissa porukoissa, missä on edes yksi tuttu susi, Sukrie on yleensä puhelias heti alkuun. Toki Sukrie jättää aina menneisyydensä kertomatta, mutta muuten uros pystyy puhumaan melkein mistä vain.
Sukrie ei ole ujo, päinvastoin. Sukrieta ei vain aina kiinnosta puhua hänen mielestä turhista asioista. Sukrie on kovaääninen eikä pelkää saada ääntänsä kuuluviin. Vaikka Sukrie saattaa olla välillä aivan hitusen verran kapinoiva, on uros uskollinen laumalleen ja Alfalleen enemmän kuin kellekään muulle. Sukrielle lauma on perhe ja perheestä on pidettävä huolta.
Sukrie suhtautuu Seve-laumaan ja erakkoihin hyljeksien ja uudet laumatulokkaat ovatkin Sukriella hyvin kovassa tarkkailussa. Siitä on tullut myös osa Sukrien aseman työtä, Sukrie tarkkailee uusia laumalaisia tai lauman sääntöjä rikkoneita ja raportoi asioista Alfalle. Kukaan ei tiedä tästä Sukrien suomasta pienestä ylennyksestä, paitsi itse Alfa, koska ainoastaan Gammat saisivat tarkkailla ja raportoida tarkempia tietoja Alfalle. Kuitenkin myös Sukrien taidot tarkkailla hyvän kuulon ansiosta ovat tehneet vaikutuksen ilmeisesti Alfaan, joka on suonut uroolle moisen ylennyksen.
Sukrie on hyvin luotettava, vaikka ei sitä heti alkuun ehkä uskoisi. Kuitenkin Sukrie osaa pitää salaisuudet itsellään ja Sukrie vaikka kuolisi sen vuoksi, ettei kerro salaisuuksiaan eteenpäin.
Sukriehen on yleensä helppo ihastua. Uros on komea ja usean mielestä Sukrien salaperäinen olemus on viehättävää. Kuitenkin, vaikka Sukrie saattaakin ihastua herkästi, ei uros anna tunteidelleensa valtaa itseään, vaan yleensä yrittää unohtaa mahdollisimman nopeasti ihastuksensa pois mielestään.

Menneisyys: Sukrie syntyi viiden muun sisaruksensa kanssa vanhemmilleen sekarotuisille susikoirille kesäisenä päivänä eteläiseen Venäjään, pieneen hylättyyn latoon. Pentujen vanhemmat olivat ylpeitä pennuistaan, eivätkä he välittäneet vaikka veljekset Sukrie ja Stow olivatkin suurikokoisia ja eri värisiä kuin muut. He olivat silti osa perhettä ja kaikki pennut olivat vanhemmilleen tärkeitä.
Puolen vuoden iässä perhe lähti vaeltelemaan ympäri Venäjää. He olivat itse oma susilauma ja he etsivät uusia laumalaisia laumaansa, jota johti Sukrien emo Haely ylpeänä. Laumaan kuului Sukrien synnyttyä kaksi naarasta ja kolme urosta, jotka matkasivat alfa perheen mukana.
Lauma oli matkannut jo puoli vuotta ja he olivat saaneet laumaansa enemmän susia, lauma perustui jo lähemmäs paristakymmenestä sudesta.
Sukrie sisaruksineen täyttivät vuoden ja he olivat saaneet uusia ystäviä muusta laumasta, joista yksi naaras oli pistänyt Sukrien silmään ja niin alkoi kahden nuoren suden rakkaustarina.
Sukrie oli täysin rakastunut kyseiseen naaraaseen; Marosiin.
Sukrie oli elänyt Marosin kanssa laumassa pari kuukautta, kunnes kaksikko päätti erota laumasta ja lähteä perustamaan oma lauma.
Sukrie oli lähtenyt kumppaninsa kanssa vaeltamaan taas Venäjää eri kolkista puoli vuotta ja he olivat perustaneet jo oman laumansa, jota taas johti Sukrie alfana.
Sukrie oli liian nuori alfaksi, sen olisi pitänyt Sukrienkin jo tajuta aikaisemmin. Sukrie oli saanut pentueen Marosin kanssa, eli Sukriella oli nyt kaksi pentua; yksi uros, yksi naaras. Meni kuukaus, kun Maros kuoli talvipakkasen tuomaan sairauteen.
Sukrie oli hyvin surullinen hyvin pitkän aikaan. Kuukausi kumppaninsa kuoltua, karhu oli hyökännyt lauman leiriin, jolloin Sukrien toinen pennuista kuoli ja suurin osa laumalaisista, eloonjääneet olivat paenneet. Sukrielle oli jäänyt enään vain toinen pentunsa. Tappelussa suurta karhua vastaan Sukrie oli saanut pitkän haavan kylkeensä, josta on nykyään jäljellä vain arpi. Taistelussa susilauma olisi voittanut karhun, mutta lauma oli silloin heikossa kunnossa, ettei mahdollisuuksia oikeastaan ollut.
Sukrie oli hyvin vihoissaan ja suruissaan menetyksestään ja lähti vaeltamaan taas pitkin Venäjää etsien oman perheensä ja löysikin sen, eikä heidän löytämiseen mennyt kuin muutama kuukausi.
Sukrien emon laumassa oli uusia laumalaisia, mutta myös osa tutuista kasvoista olivat kadonneet. Sukrie pisti merkille, että hänen molemmat sisaruksista ja vanhin veljensä olivat poissa ja hänen isällään Kamilla, oli hyvin suuria arpia selässä ja kasvoissa.
Sukrielle tuli äkkiä selvennykseksi, että hänen kolme sisarusta; Luna, Lin ja Stow oltiin kaapattu. Ihmiset olivat kaapanneet nuoret laboratorioon testeihin. Tietenkin kolmikko yritti päästä ulos labrasta, mutta he eivät mahdanneet mitään ihmisten teknologialle, sähköiskuille, rauhoittaville lääkkeille ja muille. Perheen isä Kam, oli mennyt osan laumansa kanssa labraan, tunkeutunut sisään kymmenen suden kanssa ja olivat tappaneet osan labran työntekijöistä, kunnes paikalle hälytettiin armeijakoiria ja sotiin tarkoitettuja koiria, jotka häätivät Kamin susilaumoineen. Kam oli saanut noista koirista ne hirvittävät jäljet, osa laumasta oli kuollut koirien kynsiin.
Luna ja Lin olivat päässeet pakenemaan labrasta isänsä ja osan laumansa kanssa, mutta he olivat kuolleet viikon päästä lääkkeiden vaikutuksiin. Sukrien veli, Stow oli jäänyt labraan eikä hänen nykyistä vointia tai olinpaikkaa tiedetä.
Sukrie oli musertunut kaikesta ja oli varma, että hän olisi tehnyt jotain väärää, että tuolta vietäisiin kaikki. Perhe, lauma. Kaikki.
Sukrie kuitenkin lähti taas yksin vaeltamaan pitkin Venäjää ja oli jättänyt ainoan pentunsa emonsa laumaan. Sukrien vaeltaessa ympäri, uros päätyi lopulta Uralvuorille.
Sukrie oli löytänyt äkkiä Yur lauman ja päätti liittyä osaksi noita ja yrittää uutta elämää, unohtaen kaiken menneisyydestään.
Sukrien oli tervetullut laumaan lauman entinen Alfa ja Beta. Ensimmäistä kertaa laumassa, Sukrie joutui kaksintaisteluun kokeneen metsästän kanssa.
Se oli testi, kuinka Sukrie; susikoira, kaiken menettänyt erakko selviytyisi korkeamman asemaisen kanssa kaksintaistelussa.
Sukrie oli jo hieman yli kolmivuotias, mutta tätä vastassa oli viisivuotias, lihaksikas metsästäjä uros.
Alfa oli etukäteen varoittanut Sukrieta vahvoista metsästäjistä, sillä sitä se vanhempi metsästäjä uros oli. Sukrie ei välittänyt varoituksista, joten tuo hyväksyi haasteen kaksintaisteluun. Vaikka Sukrie häviäisi, ei hänellä olisi mitään menetettävää. Alfa oli julistanut, että voittaja saisi paikan metsästäjän riveissä, häviäjä joutuisi hankkimaan syötävää koko laumalle.
Sukrie ja vanhempi metsästäjä aloittivat taistelun. Koko leiri täyttyi muista susista seuraamaan tapahtumaa. Sukrie kuuli vain muiden supinat: “Kuka tuo muukalainen luulee olevansa?” “Tuo erakko muka voisi voittaa metsästäjistä vahvimman?”
Kuitenkin Sukrie oli saanut paljon lihasta geeneistä, mutta myös uros oli joutunut useita kymmeniä, ellei jopa satoja kertoja taistelemaan vaikka mitä petoja ja muita susia vastaan. Sukrien ja tuon toisen metsästän taistelu kesti kauan, kunnes Sukrie vei voiton.
Sukrie oli saanut tuosta taistelusta arven oikeaan lapaansa, jota tuo kantaa ylpeänä. Sukrien voitettua lauman vahvimman metsästäjän, leiri suorastaan täyttyi metelistä.
Suurinosa kyseenalaisti Sukrien voittoa ja huusivat Alfalle, että kieltäytyisi Sukrien tulosta laumaan.
Kuitenkin, Sukrie pääsi laumaan aloittamaan suoraan metsästäjästä ja vahvin metsästäjä joutui metsästämään koko laumalle. Sukrie sai silloin myös paljon ihailijoita, mutta myös vihaajia. Koska Sukrie aloitti suoraan metsästäjästä eikä käynyt alokas koulutusta läpi ollenkaan, yksi kokeneista Gammoista koulutti Sukrielle lauman lait, historian ja muuta tarvittavaa.
Äkkiä Sukriesta tuli hyväksytty Yur- laumalainen. Jopa uroon vihaajat saattoivat pyytää urosta mukaan metsästysretkille. Sukriesta tuli yksi parhaimmista metsästäjistä ja uros, kenen kanssa Sukrie oli tapellut kaksintaistelussa, oli lämmennyt Sukrielle ja heistä tuli parhaita kavereita ja ovat sitä edelleen.

Perhe:
Emo: Haely: Pienikokoinen, kirjava naaras vihreillä silmillä. Olinpaikka ei tiedossa.
Isä: Kam: Keskikokoinen, harmaa uros vihrein silmin. Olinpaikka ei tiedossa.
Veli: Stow: Isokokoinen, Sukrien näköinen uros sinisin silmin. Oli laboratoriossa eläinkokeissa, nykyisestä voinnista tai olinpaikasta ei tarkkaa tietoa.
Veli: Kloe: Keskikokoinen, tumman harmaa uros vihrein silmin. Olinpaikka ei tiedossa.
Veli: Gren: Pienikokoinen, valkea uros ruskein silmin. Olinpaikka ei tiedossa.
Sisko: Luna: Valkea, suurikokoinen naaras vihrein silmin. -Kuollut-
Sisko: Lin: Valkea, hieman kellertävä pienikokoinen naaras ruskein silmin. -Kuollut-

Kumppani: Ser: Harmaa, pienikokoinen naaras sinisin silmin. Yur-laumassa soturina.

Pennut:
Hal: Ruskea musta sekotteinen naaras, nimetty Sukrien emon mukaan. Olinpaikka ei tiedossa.
Mra: Tummanharmaa, pienikokoinen uros. -Kuollut-

Taidot:
Sukrie on erinomainen metsästäjä voimakkaiden lihaksien, nopeuden, ketteryyden ja hiljaisten askeleidensa vuoksi. Sukrie on loistava vaanija ja onkin usein metsästysjoukkojen johtaja. Sukriella on loistava suunnitelmien päättely myös paineiden alla, joten metsästyksessäkään ei ole ongelmana se, jos suunnitelma menee pieleen. Sukriella on aina mielessä suunnitelma B jos suunnitelma A ei toimikkaan.
Sukrie on hyvä taistelija, mutta on siinä kehnompi suuren koon takia. Ei Sukrie ole kuitenkaan aivan surkea taistelija. Uinti ei uroolla meinaa luonnistua ja muutenkin kastuminen tuottaa kammoa Sukrielle, sillä turkin kuivumiseen menee kauan ja usein siinä ajassa turkki ehtii likaantua hiekasta, lehdistä ja muusta moskasta, jotka on vaikeampi saada irti turkista turkin kuivuttua. Kalastaminen rannalta on Sukrien mielipuuhaa, vaikka kaloja jokien rannoilta ei löydy paljoa. Sukriella on loistava haju- ja kuuloaisti, mutta kaukonäkö Sukriella on tavallista hieman huonompi, joten metsästyksessä uros on enemmänkin aistiensa varassa ja usean vuoden kun uros onkin elänyt vain aistiensa varassa, taito on hiottunut eikä kauas näkeminen ole enää ongelma. Toki Sukrie näkee kaukana olevat puut ja petoeläimet, mutta niiden tarkentaminen tuottaa Sukrielle vaikeuksia. Sukrie on laumansa nopeimpia ja vahvimpia, mutta ei tee asiasta suurempaa numeroa. Sukrie näyttää taitonsa, eikä juurikaan puhu niistä.

Nimi: Winoja

28.09.2017 22:26
Sarkazm : Hyväksytty!

Nimi: Winoja

28.09.2017 22:22
Nettinimi: Winoja
Suden nimi: Sarkazm
Nimen tarkoitus: Nimi on venäjää ja tarkoittaa sarkasmia, niin kuin päätellä saattaa.
Sukupuoli: Uros
Asema: Alfa
Ikä: 4 vuotta ja 11 kuukautta.
Lauma: Yur
Laji: Susikoira. 56% meksikonsutta ja 21% saksanpaimenkoiraa sekä 13% harmaasutta.
Ääni: Viileä ja hunajainen samettinen, hyvin viettelevä sekä matala. Omalla tavallaan alistava, suuttuessa hyvin kova ja matala. Poikkeaa normaalista uroksen äänestä.
Tuoksu: Hiili sekä lauman ominaistuoksu, viettelevä ja todella vahvana leijaileva.

Kuva: http://pinterest.com/pin/532269249688166801/?source_app=android
Ulkonäkö : Sarkazmin ulkonäkö voi hämätä laumalaisesta lähtien monia susia, jotka ovat tottuneet näkemään suuria Yur – laumalaisia. Tämä on nimittäin täysi vastakohta laumatovereihinsa ja muut voisivatkin ilkkua hänelle siitä, mutta korkean aseman takia kuono pidetään yleensä kiinni. Uros omaakin säkäkorkeutta vain 53 senttimetriä ja pituutta 103 senttiä, mutta ei anna pienuutensa haitata elämää. Solakka kroppa edellyttää ketteryyden ja nopeuden, jota monet sudet eivät aina älyä vaan arvostavat vahvuutta enemmän. Omistaa hän kuitenkin lihaksiakin, muttei ehkä niin paljon kuin normaalisti urossusien oletetaan omaavan.
Turkki kropan päällä on ruskean ja mustan sekoitteista sekä lyhyen piikikästä, johtuen koirasusimaisuudestaan. Karvapeite on paksua ja karheaa, moni ei niinkään siihen tykkääkään painautua ja taistellessa hampaiden käydessä turkissa, voi saada pistoksia kielensä täyteen. Jalat ovat pitkät ja hoikat tassujen ollessa koristeltu mustilla, suurilla kynsillä. Polkuanturat ovat mustat ja karheat antaen paremman turvan kovan kuoren alla olevalle iholle erilaisilta piikitteleviltä asioilta. Takajalat ovat vahvat ja kroppaa tasapainottaa pitkähkö häntä.
Pää on tasapainossa Sarkazmin muun kehon kanssa ja onkin koko ruumiin keskipiste. Korvat ovat pienet ja otsapenger matala tuoden olemukseen älykkään, sekä hieman pelokkaan tunnelman. Kuono on lyhyehkö ja sen päässä oleilee musta kirsu. Tumman mustat tuntokarvat asettuvat myöskin kuonon päälle. Silmät ovat väriltään oranssit ja hampaat kimaltelevat valkoisina vahvojen leukojen tukena.

Luonne: Niin kuin huomata saattaa, Sarkazm oli armeijassa koulutettu huumekoira jonka parhain taktiikka oli kaataa vastustaja puhumalla. Näinpä kylmyys heijastuu jokaiseen lähellä olevaan varmasti ja ne jotka tietävät, vain yksi asia pystyy sulattamaan uroksen kylmän ja kivettyneen sydämen. Armeijan kasvattina tuo pystyy pitämään pokkaa täydellisesti ja näin myöskin saa monet hiljaiseksi lyhyillä vastauksillaan. Uros omistaa täydellisen itsehillinnän, joka saattaa yllättää vastustajankin lisäksi laumalaiset sekä ulkopuoliset. Voisi luulla, että Alfa on hyökkääväinen, mutta selvittää asiat usein hyvin herrasmiesmäisesti. Tuo ei koskaan käy käsiksi toiseen ilman hyvää syytä. Kuitenkin, jos hän kokee pennun tai jonkun muun laumalaisen tai suden hyödyttömäksi, tuo tappaa toisen sivistyneesti antaen toisen joskus jopa päättää millä tavalla. Sarkazm on laumalaisiaan kohtaan tunteeton, kylmä sekä järkevä esimerkki. Hän ei murru painostuksen alla ja kestää monenlaiset haukkumasanat itsestään. Silloin hän tappaa toisen kevyesti ja välittömästi, kuitenkin silloinkin antaen toiselle mahdollisuuden kertoa miten tahtoo kuolevansa.
Sarkazmin heikko kohta, josta puhuin äsken, on hänen kumppaninsa. Oikeaa kumppania uros ei ole omistanut koskaan. Kuitenkin, jos hän joskus samanlaisen kumppanin löytää kuin entinen ihastus oli, hän palvoisi tuon taivaisiin. Uros ei koskaan antaisi kenenkään vahingoittaa kumppaniansa ja hän suojelisi tuota henkensä edellä. Kuten aiemmin mainittiin Alfan olevan kylmä ja tunteeton, mutta kumppaninsa kanssa se on kaukana. Uros pitää hauskaa omalla tavallaan ja nauraa sarkastisille vitseilleen. Silloin hän on oma itsensä eikä pelkää vaikkapa tanssia hula-hulaa keskellä metsää vaan tanssii ilman minkäänlaista häpeää. Kuitenkin, pieni alistamisen tarve susikoiralla on toisia kohtaan. Näin myös kumppaniaan kohtaan, hän saattaa leikitellä tuon kanssa ja alistaa lopulta hänet. Mutta se on vain Sarkazmin omia leikkejä joita tuo leikkii.
Alfana Sarkazm on fiksu ja puhuu vähän, jolloinkin vain asiaa. Hän yrittää näyttää mahdollisemman tyyneltä ja elegantilta jokaisessa hetkessä. Harvoin tuo myös suuttuu, tuskin ollenkaan. Kumppaninsa kanssa tuo on kuitenkin aivan oma itsensä ja jos tahtoo laskea häntä edellä havujen päällä vuorta alas, olet selvästikin yhtä hullu. Sarkazmista saa jutteluseuraa jos asia on järkevä, muuten tuo loikoilee mieluusti yksin omissa oloissaan. Aina kannattaa yrittää, mutta henkensä uhalla.

Menneisyys: Syyskuisena, sateisena iltana kolme susikoiraa, saksanpaimenkoiran ja suden sekoitteista pentua syntyivät venäjän syrjäiseen kylään aivan pohjoisimmissa osissa valtiota. Kaksi narttua ja yksi uros ylpeälle saksanpaimenkoiraemolle käpertyi vatsan viereen, takan lämpöön, vanhaan hirsitaloon. Silloin emo, Krasota oli heistä jokaisesta yhtä ylpeä, eikä välittänyt että hänen poikansa oli pienempi kuin muut saati siitä, että hän näytti enemmän sudelta kuin koiralta.
Kuitenkin, viikkojen vieriessä Krasota alkoi huomata negatiivisia merkkejä pennussaan. Hän oli hyvin kylmä lämpimiin sisariin verrattuna ja tunteeton. Tuolloin koko perhe olivat huolissaan pennusta, aina omistajista lähtien, mutta Sarkazm ei ollut monisanainen ja oleskeli paljon yksin tutkien ympäristöään. Sisaret ja yksinhuoltajaemo yrittivät toivoa poikansa luonteen muutosta iloisemmaksi, ennen kuin myyntipäivä koittaisi.
Muutosta ei kuitenkaan tullut ja kahdeksanviikkoisena Sarkazm istui korissa mahdollisemman nurkassa luoden kylmiä katseita jokaiseen. Krasota yritti parhaansa mukaan saada poikaansa elävämmäksi ja iloisemmaksi, mutta tuloksetta. Se myöskin huomattiin, kukaan ei huolinut pientä susikoiraa siskojen ollessa matkalla jo uuteen kotiinsa. Toivonsa menetettynä emo nukahti korin viereen ja herätessään Sarkazm oli kadonnut. Sotilas, joita harvoin tuossa kylänpahaisessa vieraili, oli nähnyt potentiaalia pennussa ottaen tuon mukaansa jättäen rahat koriin, kiven alle. Näin susikoira mätkäistiin istumaan sotilasauton etupenkille ja ihmettelemään maailmaa tietämättä mikä edessä odotti.
Kahdeksanviikkoinen Sarkazm nimettiin nykyisellä nimellään ja mätkäistiin muiden armeijakoirien keskelle nuuhkittavaksi. Rivoa tekstiä ja huonoa läppää paikka oli täynnä, jonka hän ensimmäisen kuukauden aikana alkoi ymmärtääkin. Koulutus oli armotonta aikaa kun hänestä koulutettiin huumekoiraa ja myöhemmin tuo valmistuikin alaltansa kympin papereilla. Sen jälkeen häntä alettiin kouluttaa taistelemiseen, mutta sotilaat tunsivat epäonnistuneensa. Koska jo silloin Sarkazm oli oppinut puhumisen jalon taidon käyttäen sitä hyödykseen hyvin. Monet sotilaat luovuttivat koiran kanssa, tuon alistaessa vastustajansa puhumalla eikä taistelulla, mutta vanhempiin sotilaisiin kuuluva kersantti huomasi susikoirassa jotain erilaista. Niinpä tuo otti hänet omakseen virallisesti kuukaudeksi ja koulutti toista normaaleihin arjen askareisiin. Sarkazm oli hyvin hämillään sotilaan käytöksestä, mutta ymmärsi fiksuna nopeasti idean ja jatkoi samaa matkaa.
Kuitenkin, hän palasi rajalle vartiokoiraksi tauon jälkeen ja se kostautui. Susikoira oli haistelemassa lastia joka oli täynnä erilaisia huumeita, varmentaen niiden olevan huumeita. Tuolloin joku napsahti uroksen päässä ja hän sekosi.
Sarkazmin uskottiin kuolleen pommissa sotilaiden löytäessä tuon maasta. Niinpä he veivät tuon armeijan leiriin ja heittivät kuoppaan yöllä jokaisen tuota kunnioittaneen saaden käydä katsomassa koirasutta viimeisen kerran. Kuitenkin, uroksen herätessä hän oli hyvin sekaisin ja pakeni henkensä edestä saaden sotilaat kauhun valtaan. Miten kuollut oli noussut elävien kirjoihin?
Koirasuden matka jatkui Uralvuorille ja sieltä isänsä entiseen laumaan. Sarkazm oli menettänyt ehkä hajuaistinsa, mutta Alfan päätöksestä tuo hyväksyttiin laumaan suoraan omegaksi.
Uros oli seuraavien viikkojen aikana suuressa koetuksessa laumalaisten haukkumana ja solvaamana. Kuitenkin, omega ei välittänyt vaan alistui asemaansa ylpeänä itsestään. Koska silloinen asema ei olisi se mihin koirasusi jäisi. Mielessään hän muisti ensimmäiset päivät armeijassa ja ymmärsi, että joskus täytyi alistua korkeasta alas saadakseen takaisin kaiken, mutta parempana. Niinpä parin viikon jälkeen hän alkoi ymmärtää lauman arvojärjestyksiä, jotka muistuttivat armeijasta hyvin paljon. Se asia kosketti urosta vielä paljon sillä hetkellä. Sarkazm ei oikein älynnyt heti, että hän ei enää haistanut. Eikä tulisi koskaan haistamaakaan. Sen asian kanssa tuo mietti, että miksi oli paennut? Se olikin ainut asia, jonka hän muisti kunnolla unohtaen täysin huumepommit ja Uralvuorille matkaamisen.
Sarkazm tahtoi noin kuukauden jälkeen kohottaa asemaansa Gammaksi, joka yllätti jokaisen koska asema on vanhemmille susille. Silloinen vanhempi Alfa kuitenkin arvosti tulokkaan sisukkuutta ja vastoin lauman lakeja, hän antoi susikoiralle mahdollisuuden. Sen sijaan, että toi saisi itse valita vastuksen lauman tuolloin Beta määräsi sen. Vastustaja oli vanhempiin kuuluva, mutta niin lihaksikas, että selätti tauolla olevan Omegan helposti. Vihaisena Sarkazm katosi moneksi päiväksi laumasta ja purki vihaansa kaikkeen. Beta oli nauranut hänelle tuon kadotessa. Entinen armeijan kasvatti oli liian huonossa kunnossa, tuo oli antanut itsensä rappeutua ja parin päivän jälkeen tuo palasi leiriin ylpeänä. Hän selättäisi juuri saman vastustajan ylpeydellä rääkin jälkeen. Tuolloin Beta oli ilkkunut Sarkazmin tullessa leiriin, mutta uros antoi olla. Hän näyttäisi vielä.
Omega kasvoi päivä päivältä vahvemmaksi ja viisaammaksi yksin taistellessaan. Hän ei kuitenkaan huomannut hajuaistinmenetyksen takia, että joku tarkkaili häntä. Lauman Gammoihin kuuluva suhteellisen nuori susiuros oli tarkkaillut tulokasta alusta alkaen ja päätti juuri sinä sateisena ukkospäivänä yllättää tuon. He kierivät monta minuuttia vuoren rinnettä alas, kunnes Sarkazm sai kiinni pienestä juuresta. Se kuitenkin repeytyi ja hän kiisi suoraan toisen sukukalleuksia päin rytinällä saaden heidät molemmat huutamaan kilpaa ukkosen kanssa. Sarkazmin päässä myllersi silloin ja ne hetket eivät unohdu koskaan tuon mielestä, mutainen turkki ja vastassa seisova, naurava iso musta susi. He nauroivat ja silloin Omega tunsi erikoisen lämmön sisällään. Silloin tuo tapasi ensimmäistä kertaa Smeshnoyn.
Siitä päivästä lähtien kaksikko alkoi hiljalleen treenata yhdessä ja viettää mukavia iltoja auringonlaskua katsellen, nauraen. Molemmat tunsivat rakkautta toisiaan kohtaan, mutta sitä oli myöhäistä kertoa. Sarkazm haastoi tasan kolme kuukautta sen jälkeen kun viimeksi yritti haastaa samaisen suden, nyt. Uros voitti toisen kevyesti ja sai osakseen hölmistyneitä katseita. Tuolloin hän olisi mennyt kertomaan asemastaan ihastukselleen, mutta löysi tuon vuoren rinteeltä, juuri sieltä kohdalta missä he olivat ensimmäisen kerran tavanneet. Tuo oli murhattu, eikä Sarkazm koskaan saanut tietää kuka tuon oli tappanut.
Vihaisena ja raivoissaan, surullisena tuo sulkeutui päättäen kostaa koko laumalle nostaen Betan asemaan ylpeästi sekä kauhistuttaen muita. Alfa oli ylpeä susikoirasta ja niin Sarkazmista tuli itsensä noustessaan myöhemmin Alfaksi. Hän sulkeutui ja antoi kaiken haihtua pois.
Perhe: Isä: Chelovek, musta suuri susi, entinen Yur lauman Gamma, olinpaikasta ei tietoa. Karkotettiin kauan aikaa sitten suurien murhien takia, tappoi Smeshnoyn.
Emo: Krasota, tummanruskea saksanpaimenkoira. Ei tietoa olinpaikasta.
Siskot: Sverkaniye, ruskea suuri koirasusinarttu, elää nykyisin Suomen rajalla olevassa rajavartiossa, töissä siellä. Ei kuitenkaan tarkkaa tietoa voinnista tai olinpaikasta.
Priyatnyy, samanlainen kuin siskonsa, vain hieman pienempi. Ei tietoa olinpaikasta.

Taidot: Sarkazmin taitoihin lukeutuu erinomainen päättelykyky, mitä toinen tulee seuraavaksi tekemään oli kyse taistelusta tai pelkästä puhumisesta. Sillä tavalla hän onnistuu myös manipuloimaan toisen osapuolen seuraavia sanoja saaden itselleen enemmän voittoja jopa puheella. Kuitenkin, taistelija hän ei ole vaikka rajalla onkin ollut sekä armeijassa, asiat hoidetaan puhumalla joka edellyttää siihen, että Sarkazm ei tai taistele saati ole hyvä siinä. Armeijassa ollessaan tuon hajuaisti menehtyi huumetesteissä liian vahvan hajun takia, josta johtuu huono jäljitys sekä metsästys hajuaistin avulla. Sitä mukaan mitä kirsu lakkasi toimimasta, korvat ja näkö terävöityivät entistä enemmän tuntoaistin kanssa. Näinpä Sarkazm on oppinut elämään hyvin ilman hajuaistia. Myös taisteluissa hänet saatetaan yllättää kirsun takia, mutta luikerteleminen ja ketteryys ovat nopeuden ohella susikoiran erikoisuuksia. Hän on laumansa nopein, mutta taidoistaan hän ei pidä mekkalaa. Joskus tuo saattaa omassa päässään myöntää että on todellakin jossain hyvä, mutta laumalaisten keskuudessa on yleensäkin hiljaa taidoista.

Nimi: Kyoshi

27.09.2017 21:14
Shiro : Hyväksytty! Jos haluat, että lisään Shiron sisaren, laita tiedot chattiin tai vieraskirjaan.

Nimi: Ulvoja

27.09.2017 21:08
Nettinimi: Ulvoja

Suden nimi: Shiro

Nimen tarkoitus: Nimi tarkoittaa lumenvalkoista, ja susi on valkoinen.

Ikä: 4 vuotta

Sukupuoli: Uros

Asema: Alfa (?)

Lauma: Seve-lauma

Laji: Tundrasusi

Ääni: -

Tuoksu:Leuto, raikas tuoksu.

Kuva:-

Ulkonäkö: Vitivalkea komea susi. Suden turkki on pörheää, paksua ja pehmeää. Ruumiinrakenteeltaan uros on lihaksikas, muttei kovin suuri. Lihakset eivät erotu hirveän selkeästi paksun turkin alta, mutta lihakset tuntee jos turkkiin koskee. Uros on nopea ja vahva. Silmät ovat haaleankeltaiset. Turkki on kiiltävä ja terveen näköinen. Uroksella on voimakkaat jalat. Häntä on keskipitkä, ja siinäkin on tuuhea ja pehmeä karvoitus. Kuono on keskipitkä, ja kuono on todella haaleanharmaa. Niin haalea, että sen näkee vain todella läheltä. Pitkä arpi niskassa.

Luonne: Uros on luonteeltaan ystävällinen ja oikeudenmukainen. Yrittää aina löytää oikeat ratkaisut. Ei kanna kaunaa koskaan kauaa. On suojelevainen laumaansa kohtaan. Ei anna kenenkään tehdä pahaa ystävilleen, rakkailleen ja laumalaisilleen. On ymmärtäväinen, eikä suutu helposti. Jos siden saa suututettua, se on paha asia. Silloin käy Shiron suututtajalle pahasti. Sutta on helppo lähestyä, ja hänelle on helppo tulla puhumaan. Osaa hillitä itsensä hyvin. Shiro on todella fiksu, ja on hyvä päättelemään asioita. Hänelle valkenee monet asiat ennen kuin hänelle on siitä edes kerrottu. Susi on utelias, ja haluaa usein tietää mitä on meneillään. Rohkeutta Shirolla riittää. Uhkarohkeuttakin on näkyvillä, mutta todella harvoin.

Menneisyys: Molemmat vanhemmat kuolivat nälänhädän aikana. On saanut pitkän arven niskaansa taistelussa nuorempana.

Perhe:
Emo: Sakura (kuollut)
Isä: Kuro (kuollut)
Sisar: Silver (elossa)
Paras ystävä: Ryu (keksimäni hahmo, harmaa urossusi)

Taidot:
+hyvä taistelija
+nopea juoksemaan
+hyvä puhumaan suurelle joukolle
-ihan hyvä metsästäjä, muttei parhaimmasta päästä
_jäljitys on huonoa
_pelkää vettä eikä osaa uida.

Nimi: Kyoshi

27.09.2017 20:17
Dmitri : Hyväksytty!

Yksityinen viesti

25.09.2017 21:35

Nimi: Kyoshi

25.09.2017 07:24
Sotov : Hyväksytty!

Nimi: Glowe

25.09.2017 06:39
Löytyipä Sotoville ääninäyte, elikkä:

Hahmo: Sotov - Yur

Ääni: Five Finger Death Punch - Wrong Side of Heaven
https://www.youtube.com/watch?v=o_l4Ab5FRwM

Nimi: Glowe

24.09.2017 23:55
Nettinimi: Glowe
Suden nimi: Sotov
Nimen tarkoitus: Ei tarkkaa merkitystä, venäläistä alkuperää
Sukupuoli: Uros
Asema: Gamma
Ikä: 5 vuotta
Lauma: Yur
Laji: Harmaasusi
Ääni: Sotovin ääni on varsin karkea ja matala.

Tuoksu: Voimakkaan pistävä, etikkamainen
Kuva: https://www.flickr.com/photos/53847710@N04/4978650765/

Ulkonäkö: Sotov on hyvin suurikokoinen, korkea susiuros, jonka säkäkorkeus yltää 80cm. Se on voimakasrakenteinen ja lihaksikas, ja paksu turkki, kera leveiden lapojen ja isojen tassujen antaa vain enemmän kunniaa sen suurelle koolle. Myös ruumiinpituus on maksimiluokkaa, eli 138 cm kuonosta hännänpäähän. Sotov on ulkonäöltään hyvin sopusuhtainen, joten uroksen suuren koon tajuaa yleensä vasta, kun seisoo aivan Sotovin vieressä.
Sotovin turkki on sekoitus kolmea väriä; mustaa, luonnonvalkeaa ja lämpimän ruskeaa. Sotov on pohja- ja pääväriltään luonnonvalkea. Väri ei siis ole puhtaan valkoinen, vaan taittuu selkeästi vaalean kerman sävyyn. Kehon ”valkeat” alueet ovat kuitenkin tasaisen väriset, eikä Sotovilla ole –kuten monilla täysin luonnonvalkeilla susilla on- voimakkaan keltaisia alueita. Mustia karvoja on vain päässä, selässä ja hännällä, kasvamassa tiheästi vaaleiden karvojen seassa. Mustien karvojen määrä vähenee maata kohti mentäessä, mutta viimeistään leveiden lapojen ja lihaksikkaiden reisien kohdalla niitä ei enää näy. Ainoa poikkeus on niska/kaula, joka on ympärykseltään kermanvaalea. Melkein kuin Sotovilla olisi kermakaulus. Tiheimmillään mustaa on selkärangan kohdalla, jossa uroksella kulkee lähes täysin musta juova aina niskasta hännänpäähän asti.
Kasvojen kuviointi on kauniin symmetrinen. Otsa, aina silmien tasolle saakka on kerman ja mustien karvojen sekamelskaa, joka loppuu korvien väliin asti. Korvien välistä alkaa niskan vaalea ”kaulus”. Posket ja siitä alaspäin on taas pelkkää kermanvaaleaa. Sotovin kuono on pitkä ja leveä. Se on väriltään hyvin vaalea, lähes valkoinen, lukuun ottamatta kuononpäällistä, joka on lämpimän ruskea. Kuononpäällisestä alkaa paksu, mustaruskea juova otsalle saakka. Silmien ympäryksien kuviointi on kermanvaalea ja silmien alle muodostuu tummempi sirppikuvio. Silmät ovat reunustettu mustalla. Silmien väri on vaaleanruskea, Sotovilla ne taittuvat vähän kullankeltaiseen. Korvat ovat sisältä vaaleat, reunoilta lähempänä ruskeaa, kuin mustaa. Korvat ovat isot, ja kolmiomaiset, kärjistä jonkin verran pyöristyneet. Sotovin kirsu ja viikset ovat mustat, samoin isoissa, leveissä tassuissa olevat vahvat kynnet. Polkuanturoita suojaava turkki on oikeasti kermanvaaleaa, mutta lian takia ne näyttävät paljon tummemmilta, keltaruskeilta. Sotovin turkki on paksu, laadultaan varsin karkea ja jämäkkä. Uroksella on arpia, mutta ne ovat kaikki turkin alla piilossa. Ne voi kuitenkin tuntea turkin lävitse kohoumana tai vähän karkeampana alueena ihossa. Taisteluista Sotovilla on paljon pieniä muistoja taisteluista pitkin kehoaan. Suurimmat ovat selän poikki viistosti kulkeva pitkä arpi, sekä viilto oikeanpuoleisessa lavassa.

Luonne: Sotov tiedetään laumassaan hyvin konemaisena sutena, joka tekee kaiken mitä käsketään. Aivan kaiken, niin hyvässä kuin pahassakin. Jos se käsketään tappamaan ja taistelemaan, se tappaa ja taistelee, jos se käsketään vahtimaan ja opettamaan pentuja, se vahtii ja opettaa. Sotovista vitsaillaankin, ettei Sotov tunne muuta elämänaluetta, kuin työn. Ja se on aikalailla karu totuus. Sotovilla ei ole kovin värikästä yksityistä elämää, kuten ystäviä ja vapaa-ajan iloja, vaikka se onkin suosittu laumassaan lojaaliuden ja uutteran työpanoksensa vuoksi. Se on viisaan ja kokeneen oloinen susi, vaikka Sotovilla ei ole takanaan edes kovin monia vuosia elämää.
Sotov on hyvin vaisu ja välinpitämättömän kyyninen tyyppi, vaikka se auttaa omiaan silloin kun apua pyydetään ja juttelee jos juttelemaan tullaan. Oma-aloitteisesti se ei tällaisia asioita kovinkaan usein tee, se haluaa pitää omat asiat ominaan ja olla puuttumatta muiden elämään millään tavalla. Sotov on erakkomainen susi, joka pysyttelee useimpien kanssa etäisen kohteliaana ja vähäpuheisena. Sotov ei ole tunteeton, mutta se ei näytä tunteitaan voimakkailla tavoilla. Se ei naura juuri koskaan, hymyileekin harvoin. Sotov on täydellinen pokerinaama, joka ei yllätä ja jota ei yllätetä. Sotov on kuitenkin kiinnostunut ympäristöstään, ja seurailee sitä kaikessa hiljaisuudessaan.
Susi on itsevarma, kylmähermoinen, sekä olemukseltaan vahva ja määrätietoinen. Kylmäpäisyys kuuluukin sen henkisiin vahvuuksiin, oli tilanne miten paha tahansa, Sotovilta voi odottaa järkevää ajattelua ja toimintaa. Se on taitava taistelemaan, ja taistelutaitoihin taitaakin lukeutua sen ainoa intohimo. Se haluaa harjoitella, tulla kokoajan paremmaksi ja vahvemmaksi. Siksipä kannattaa varoa, jos Sotovin suututtaa, sillä vaisulta sudelta ei saa raivoisaa huutoa ennakkovaroituksena. Virheen tajuaa yleensä vasta sitten, kun on yhtäkkiä saanut käytökseltään tyynen ja järjestelmällisen Sotovin hampaat kurkkuunsa. Koska Sotovin ajatusmaailma on varsin yksinkertainen, sen pitäessä asiat omana tietonaan, on sille uskottu monta kertaa ”salamurhia”, jopa oman lauman sisällä, kohteiden ollessa esimerkiksi kapinallisia vanhuksia tai ei-haluttuja pentuja. Sotovilla on kuitenkin kunnia. Se ehkä tekee työnsä ja tappaa heti, ilman sääliä, jos käskyn sellaiseen saa, mutta se lopettaa vastustajan tuskan nopeasti ja taistelee reilusti. Syyttä se ei käy kenenkään kimppuun, ei edes vihollisen, mutta ei toisaalta väräytä ilmettäänkään, jos jotakuta kidutetaan sen silmien alla.

Menneisyys: Jotta Sotovin lapsuuden ymmärtäisi, on aloitettava taustoista, aivan alusta asti, ennen kuin Sotov oli edes syntynyt. Fabi, Sotovin isä kuului yksiin kokeneimmista metsästäjistä, ja olisi varmasti päässyt Gammaksi, jos Gamman paikkoja olisi ollut vapaana. Joka tapauksessa, sillä oli laumansa kunnioitus ja tuli myös aika jolloin Fabi vaati laumalta jotain vastineeksi. Se halusi itselleen puolison ja pentuja, ja se oli iskenyt silmänsä yhteen tiettyyn narttuun.
Asenka oli nuori ja asemaltaan soturi. Se ei ollut erikoisen kaunis tai edes suosittu mutta jokin siinä Fabia kiinnosti, vaikka pippuriluonteinen narttu hääti ystävätkin luoltaan. Asenka ollut ollenkaan innostunut, itseään huomattavasti vanhemman Fabin lähentely-yrityksistä. Fabi oli asiasta hyvin tietoinen, eikä kuluttanut aikaa nartun sydämen sulattamiseen. Fabi vaati Alfalta ja Asenkan isältä Asenkaa itselleen. Asenkan isä ei voinut kuvitella tyttärelleen parempaa puolisoehdokasta ja suostui avosylin ottamaan Fabin osaksi perhettä. Alfalla ei ollut mitään vaatimusta vastaan, joten Fabin tahto meni läpi, eikä Asenkalta kysytty mitään. Asenka ei voinut muuta kuin suostua, sen oman isän uhitellessa ja vaatiessa. Asenka ei kuitenkaan ikinä rakastunut Fabiin, vaikka omaksi häpeäkseen alistuikin pentuihin ja suhteeseen ylipäätään. Narttu kuitenkin keräsi katkeruutta sisimpäänsä, oppien vihaamaan puolisoaan, isäänsä ja lopulta jokaikistä urosta, jota maa päällään kantoi.
Parille syntyi kolme pentua. Vanhin pennuista oli uros, Sotov. Kaksi muuta olivat narttuja, vanhempi Maura ja nuorin Viveka. Fabi olisi varmaan ollut hyvä isä pennuilleen, mutta niiden synnyttyä Asenka torjui puolisonsa täysin, mustamaalasi Fabin pennuilleen, erityisesti tyttärilleen. Tyttäret kasvoivat isäänsä vihaten. Asenka vihasi koko sydämestään uroksia, ja valitettavasti myös Sotov kasvoi emonsa vihaa maistaen. Emo hyljeksi ja joskus jopa pahoinpiteli Sotovia ja antoi sisarten kohdella veljeään kuin roskaa. Sotovin nykyinen kylmyys ja yksinäisyys kumpuaa näistä lapsuusajoista ja kurjasta elämästä vihamielisten sisarusten ja emon ympäröimänä.
Kun emosta ei ollut tukea, Sotov kääntyi enemmän isänsä puoleen. Fabi oli pentuaan kohtaan hyvä, mutta ei toisaalta ehtinyt viettää paljoa aikaa Sotovin kanssa. Aika kului ja Sotov kasvoi. Sen nuorin sisar Viveka kuoli alokasikäisenä sairauteen. Viveka oli ollut sisaruksista vähän kiltimpi Sotoville, ja ehkä siksi Sotov oli viitsinyt osallistua sisarensa hautaukseen. Mauraa Sotov ei sen sijaan edes katsoisi.
Ei kulunut kauaakaan Sotovin siirryttyä soturiksi ja Fabin vanhuksiin, kun Asenka vei urosvihansa äärimmäisyyksiin. Alfa oli tuolloin uros, ja Asenka yritti salaa, Mauran avustuksella tappaa Alfan. Emo kuitenkin epäonnistui ja jäi tietenkin yrityksestään kiinni. Asenka tuomittaisiin kuolemaan. Maura sai Alfan vakuuttuneeksi siitä, että oli osallistunut vain emonsa pakottamana. Maura saisi pitää henkensä, mutta se häädettäisiin laumasta. Koko perhe joutui epäilyn alaiseksi. Fabi sai alibin muiden vanhuksien puolustaessa sitä, Fabi oli ollut aina muiden vanhimpien kanssa viime viikkojen aikana eikä ollut puhunut Asenkan tai tyttärensä kanssa vuosiin. Fabi ei voinut olla tietoinen murha-aikeista. Mutta entä Sotov? Sen puolesta Fabi tai kukaan muukaan ei voinut sanoa juuri mitään. Oliko sekin petturi? Oliko sekin ollut osa suunnitelmaa? Nuori Sotov vakuutti syyttömyyttään Alfalle ja kertoi vihaavansa emoaan. Sanat eivät riittäneet Alfalle, se halusi todisteita. Sotov saisi pitää asemansa, saisi pysyä laumassa ja kaikki epäilykset sitä kohtaan pyyhittäisiin historiasta, jos se teloittaisi emonsa. Sotovista tuntui, että se pääsi kuin koira veräjästä. Sotov ei nimittäin halunnut mitään muuta kuin tappaa emonsa, joka oli pettänyt Sotovin rakastaman lauman. Sotov suostui ja repi emonsa kurkun auki ja oli mukana ajamassa sisartaan pois lauman alueelta. Jotkut tietenkin pitivät Sotovia vieläkin petturin poikana, mutta aika korjasi ne aatteet. Sotov osoittautui yhtä hyväksi laumalaiseksi, kuin sen isä oli aikoinaan ollut.
Kenties emon murhaaminen yhdistettynä ahkeruuteen pönkittivät Sotovin asemaa laumassa. Emoahan pidettiin sudella läheisimpänä olentona, jota moni ei pystyisi vahingoittamaan. Sotov oli kuitenkin tappanut omansa silmääkään räpäyttämättä. Sotovin taakaksi tuli lisää raaempia tehtäviä ja sitten emonsa tappamisen uros on teloittanut useimmat petturit ja vangit, sekä sen kontolle on tullut muutama laumansisäinen, hiljaisempi tappokeikka.

Perhe:
Maura – Sisar, vaalean harmaa narttu, häädetty laumasta. Olinpaikka ei ole tiedossa.
Fabi – Isä, entinen metsästäjä, luonnonvalkea susi, kuuluu nykyään vanhimpiin ja on yksi lauman iäkkäimmistä susista. Sotoville läheinen, vaikka poika ei olekaan isäänsä paljoa yhteydessä. Sotov tosin vie isälleen toisinaan ruokaa. Isä on poikansa nykyisestä asemasta ylpeä.
Viveka – Sirar, kuollut nuorena sairauteen. Muistutti ulkonäöltään paljon Sotovia. Ei ollut Sotoville läheinen.
Asenka – Emo, kuollut. Harmaamusta soturinarttu, jonka Sotov tappoi rangaistuksena petoksesta.

Taidot: Sotovin ehdoton vahvuus on taistelutaidot. Se on hyvin voimakas ja melko kestävä, mutta ison kokonsa vuoksi ketteryys on sille isompi heikkous. Vaikka sillä onkin iso askel, ei se ole kovin nopea juoksija. Niistä syistä Sotov ei myöskään ole hyvä metsästämään. Se osaa vaania hyvin, mutta yleensä se ei saa nopeaa ja ketterää saalista, kuten peuroja tai jäniksiä kiinni. Sudella on mukavasti painoa, ja Sotov on huomannut hangessa kulkemisen olevan hankalaa. Painon vuoksi se uppoaa hankeen huomattavasti helpommin kuin useimmat lajitoverinsa.

//Jos asemaksi ei käy Gamma, voisi laittaa näin; Soturi, tavoitteena nousta Gammaksi

Nimi: Kyoshi

05.09.2017 17:18
Coral : Hyväksytty!

Nimi: Melanie

04.09.2017 07:07
Nettinimi: Melanie

Suden nimi:  Coral "Cora"

Sukupuoli: naaras

Asema: soturi

Ikä: 2,5 v

Lauma: Seve

Laji: tundrasusi

Tuoksu: Hieman kuin savulta.

Ulkonäkö: Coral on suht normaalikokoinen naaras. Hän omaa paksun ja keskipitkän turkin, joka on väriltään valkea. Naaraan selässä on tummia, lähes mustia läikkiä. Hän selviytyy hyvin kylmästä paksun turkkinsa ansiosta. Coralin kuono on myös tumma, samoin korvan päät. Naaraan häntä on pitkä ja tuuhea, joka on valkea.

Coral on ruumiinrakenteeltaan hoikka ja siro, vaikka se ei paksun turkin alta näykään hyvin. Hänellä on myös vähän lihaksia, sekä pitkät ja terävät kynnet. Kynnet ovat vahvat ja väriltään mustat. Coralin hampaat taas ovat vaaleat ja terävät.

Coralin silmät ovat vaaleankeltaiset, joissa on rohkea ja vahva katse. Hänen korvansa ovat leveähköt mutta normaalikokoiset. Coralin tassut ovat hieman tummemmat kuin hänen valkea turkin väritys. Coralilla on myös arpi, joka on selässä. Arpi on pitkä ja kapea, ja sen on tehnyt terävä kynsi.

Luonne: Coral on rohkea, utelias ja villi susi. Häntä voivat kiinnostaa monet asiat, sellaisetkin mitkä eivät kuuluisi hänelle. Coral myös pitää vapauden tunteesta, eikä tykkää totella määräileviä susia. Alfaa ja betaa hän silti tottelee ja kunnioittaa. Coral myös voi olla hyvin itsepäinen, ja jos on jostain asiasta väärässä, hän ei helposti myönnä sitä. Coral voi toisinaan suuttua helposti, toisinaan ei, se riippuu osuuko loukkaus syvälle. Jos loukkaus on osunut syvälle tai hänen luottamus on petetty, Coral voi olla pitkävihainen ja hänen luottamustaan on vaikea saada takaisin. Suuttuessaan Coral yleensä​ sulkeutuu kyseiselle sudelle ja välttelee häntä.Toisin sanoen hän voi olla kuin ilmaa Coralille.

Coral on usein iloisella tuulella, ja muille ystävällinen. Hän ei kuitenkaan siedä itsekkäitä tai määräileviä susia, ja Coral voi olla hyvinkin suorasanainen heille. Perhe ja ystävät ovat tärkeitä Coralille, ja hän ei epäröi puolustaa heitä tarpeen tullen.

Taistelussa Coral on sinnikäs, vahva ja rohkea. Hän ei sääli vihollista ja puolustaa laumaansa. Coral ei luota helposti lauman ulkopuolisiin, vaan suhtautuu heihin hieman epäileväisesti alussa.

Menneisyys: Coral syntyi laumaan, ja hänellä on kaksi sisarusta. Coral on kuitenkin pienestä pitäen ollut utelias, ja kerran pentuna karkasi leiristä. Hän törmäsi karhuun, joka raapaisi häntä selkään. Siitä Coralin arpi on tullut. Karhu olisi saanut helpostikin Coralin hengiltä, ellei muut laumalaiset olisivat ehtineet paikalle. Coral on siitä oppinut olemaan varovaisempi, vaikkei muustakaan tapahtunutta niin selkeästi, sillä oli silloin pentu.

Perhe: Coralin molemmat vanhemmat ovat elossa, ja hänellä on yksi sisko ja veli.

Emo: Lupinia, valkea naaras jolla siniset silmät. Kuuden vuoden ikäinen. On laumassa gamma.

Isä: Horus, suuri uros jolla musta turkki. Keltaiset silmät. Iältään kuusi vuotta ja neljä kuukautta. On laumassa gamma.

Sisar: Lumia, harmaa naaras jolla siniset silmät. On metsästäjä laumassa.

Veli: Storm, musta uros jolla valkea kuono ja vatsa. Siniset silmät. On soturina laumassa.

Taidot: Hyvä taistelemaan ja saalistamaan, mutta vaanimisessa ja kestävyydessä olisi parantamisen varaa.

Nimi: Winoja

29.08.2017 00:18
Nadja : Valitettavasti ei hyväksytty, hahmo on muuten hyvä, mutta kirjoitusvirheitä löytyy. Pari yhdyssanavirhettä on ja sudet kutsuvat äitiä emoksi. Korjaa se, muista myös että susilla ei ole maagisia voimia. Roolipeli pohjautuu realistisuuteen ja vaikket maagisista voimista kertonutkaan enempää, olisi hyvä jos poistaisit sen. Katso tarkasti lauseissa myös monikon käyttö ja lauserakenteet. Sutesi on kiinnostava tapaus ja odotan innolla roolejasi!

Nimi: Leaf

28.08.2017 22:18
Nettinimi: Leaf

Suden nimi: Nadja

Sukupuoli: Naaras

Asema:

Ikä: 3 vuotias

Lauma: Erakko

Laji: Hudsoninlahdensusi

Tuoksu: Tuoksuu pihkalle ja havulle.

Ulkonäkö: Nadja on keskikokoinen, pitkä karvainen ja valkea turkkinen. Hänellä on keltaiset silmät ja kuonossa on arpi. Naaraalla on terävät hampaat ja pitkät kynnet. Nadjalla on kaulan kohdalla paksumpaa karvaa, joka on pehmeää. Hänen häntänsä on pörröinen ja keskipitkä. Tassussa saattaa löytää hitusen tummempia karvoja. Korvat hänellä on melko normaalit, mutta niiden päissä on tummempaa karvaa. Hänet on vaikea erottaa lumihangesta valkoisen turkkinsa ansiosta. Hänen kuononsa on musta, samoin myös kynnet. Naaraan katse on kylmä ja aika pelottava. Hän saattaa näyttääkkin joskus pelottavalle. Nadja selviytyy hyvin kylmässä turkkinsa ansiosta ja käyttää sitä hyödykseen. Hän on aika siro, mutta sitä on vaikea nähdä hänen paksun turkkinsa takia. Hän on melko nopea vaikea kulkuisessa maastossa. Hänen keltaiset silmänsä melkein kiiluvat pimeässä.

Luonne: Nadja on erittäin rauhallinen ja poissaoleva. Hänen päänsä on täynnä muistoja. Naaras osaa kumminkin puolustaa itseään. Hän tykkää auttaa lauma susia. Hän on melko hiljainen ja salaperäinen. Nadja katoaa usein nopeasti pois paikalta. Ei halua olla huomion keskipiste. Hänellä on vähän maagisia voimia ja osaa parantaa. Uhattuna naaraasta tulee usein erittäin itsepäinen. Hän viihtyy eniten laumojen lähellä. Hän saattaa käydä välillä vierailemassa laumoissa. Nadja ei kumminkaan haluaisi liittyä laumaan, sillä hän ajattelee että hän olisi vain tiellä. Hän tykkää ulvoa kuuta joka on hänen perinne. Hän haluaa olla ystävällinen. Nadja tietää, että hänen äitinsä on vielä elossa.

Menneisyys: Kun Nadja syntyi tämän äiti jätti pentunsa isän hoidettavaksi. Nadja ei ole tuntenut koskaan äitiään, mutta tuntee tämän tuoksun. Hänen isänsä opetti Nadjalle taistelua ja metsästystä. Eräänä kertana hänen isänsä sanoi, että hän olisi valmis elämään yksin, joten Nadja jätti isänsä ja lähti etsimään äitiään. Matkan varrella tapahtui paljon kaiken laista, mutta sitten hän löisi laumat ja alkoi asua niiden lähellä.

Perhe: Äiti:? Isä: Ice

Taidot: Nadja on hyvä taistelemaan ja saalistamaan, mutta on huono hyppäämään pitkälle ja saalistamaan lintuja.


©2018 Aamun Kajastus - suntuubi.com